Huawei ja USA:n Vientivalvonta

Koko maailman hämmästellessä kiinalaisen teknologiajätin Huawein joutumista USA:n mustalle listalle ovat listauksen syyt jääneet vähemmälle huomiolle.

Yhdysvaltojen Kauppaministeriön alaisuudessa toimiva virasto, Bureau of Industry and Security (BIS) on perustettu v. 2001 tehtävänään valvoa ja kontrolloida USA:n huipputeknologian vientiä.  Vaikka virasto on suhteellisen nuori, on USA valvonut koko olemassaolonsa ajan teknologian vientiä muihin maihin. Esimerkkinä mainittakoon Nokian puhelinkeskukset joita yhtiö vei 80-luvulla Neuvostoliittoon ja jotka sisälsivät jälleenvientikiellon alaisia amerikkalaisia komponentteja. Yhdysvallat puuttui asiaan ja uhkasi asettaa yhtiön kielletyksi vastaanottajaksi joka olisi tarkoittanut elektroniikan toimialan loppumista. Yhtiö selvisi pälkähästä suostuessaan asentamaan keskuksiin amerikkalaisia salakuuntelu- ja seurantalaitteitta. Lisävarusteilla höystetyt keskukset asennettiin Moskovaan, mm. Kremliin.

BIS ilmoittaa tehtäväkseen "edistää USA:n kansallista turvallisuutta, ulkopolitiikkaa ja taloudellisia päämääriä ylläpitämällä tehokasta viennin ja sopimusten noudattamisen valvontaa ja edistää jatkuvaa USA:n strategista ja teknologista johtajuutta". Virasto ei pelkästään valvo korkean teknologian vientiä vaan myös osallistuu aktiivisesti USA:n ulkopolitiikan tekoon:  "Virasto etsii ja tukee vahvaa ja energistä puolustusteollisuutta joka voi kehittää ja luoda teknologioita jotka mahdollistavat USA:n sotilaallisen ylivertaisuuden ylläpidon".

USA:n vientilainsäädäntö ja -valvonta perustuu Wassenaar Arrangement:n mukaiseen 10 tuoteryhmän pääkategoriointiin sisältäen mm.  ydinmateriaalit, elektroniikan ja  ilma- ja avaruusalusteknologian. Erityisen tarkasti ovat määritelty erilaiset kaksikäyttötuotteet, "dual-use items" johon kuuluu mm. lähes kaikki elektroniikka. Täydellinen listaus löytyy Wassenaar Arrangements'n verkkosivuilta. 

Kaikkien kaksikäyttötuotteiden vientiä valvotaan. Amerikkalaisen viejän on ilmoitettava ostajan nimi sekä varsinainen loppukäyttäjä ja molempien fyysinen kotipaikka. Viejät myös ilmoittavat ostajille jälleenvientikiellosta. Jos joko ostaja tai loppukäyttäjä ovat BIS:n Commerce Country Chart:n, maakohtaisen rajoitusten piirissä myyjän tulee anoa vientilisenssi BIS:ltä. On myös olemassa maita jotka ovat täydellisessä vientikiellossa kuten Iran.

Saavuttaakseen tavoitteensa turvata USA:n kansallista turvallisuutta ja USA:n ulkopoliittisia intressejä BIS ylläpitää ja hallinnoi Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä ei-toivottujen osapuolten listoja jotka ovat nimeltään Unverified List, "Todentamattomien Lista", josta löytyvät todentamattomat loppukäyttäjät sekä Denied Persons List, "Kiellettyjen Henkilöiden Lista" josta taas löytyvät kaikki henkilöt jotka eivät saa olla osallisena vientitapahtumissa USA:sta – sekä amerikkalaiset että ulkomaalaiset. Tärkein ja tuhoisin listaus on Entity List, "Identiteettilista" johon listataan ulkomaalaiset tahot, yksityishenkilöt, yritykset, hallitukset, virkamiehet, organisaatiot kuten yliopistot ym. ym. joiden katsotaan toimineen vastoin Yhdysvaltojen turvllisuutta ja/tai vastoin Yhdysvaltojen ulkopoliittisia intressejä. Listaus tehdään yleeensä ilman ulkomaillla tapahtuvaa tutkintaa sekä ilman listatun osapuolen oman kotimaan viranomaisten tutkintaa ja apua. Listalta löytyy suuri määrä viattomia yrityksiä kuten hyvässä uskossa toimineita huolinta- ja kuljetusliikkeita eri puolilta maailmaa. Entity Listalla on tällä hetkellä n. 1200 nimeä, myöskin suomalaisia.

Entity Listalle joutuminen tarkoittaa sitä että yksikään amerikkalainen yritys, yksityishenkilö, organisaatio tai muu taho ei saa myydä eikä lähettää mitään tuotetta tai palvelua, aineetonta hyödykettä kuten tietokoneohjelmaa tai lisenssejä tms. listatulle osapuolelle. Kielto koskee myös amerikkalaisten yhtiöiden ulkomaisia tytäryhtiöitä. Kansainvälistä kauppaa käyvän listatun yrityksen toiminta vaarantuu lähes välittömästi listauksen myötä sillä amerikkalaiset välittäjäpankit, jotka vastaavat maailman maksuliikenteestä Euroopan  ulkopuolella joutuvat kieltäytymään listatun yrityksen maksujen välittämisestä. Lisäksi kaikki monikansalliset yritykset seuraavat USA:n sanktiolistoja ja esim. monikansalliset rahoitusyhtiöt ja konttorikonetoimittajat lopettavat asiakasuhteen nopeasti.

Vähemmälle huomiolle jäänyt Entity Listalle joutunut yritys on Kiinalainen ZTE Corp, myöskin kiinalainen matkapuhelinvalmistaja. Yhtiö oli menestystarina ja sai maailmalla suuren markkinaosuuden kunnes jäi kiinni puhelinjärjestelmien myynnistä Iranille. Järjestelmät sisälsivät amerikkalaisia, jälleenvientikiellon alaisia komponentteja. Yhtiö joutui listalle v. 2016 mutta sai sovittua asian BIS:n kanssa maksamalla ennätykselliset 1,9 miljardin dollarin sakot. Listaus peruttiin v. 2017. Yhtiö joutui kuitenkin samana vuonna uudelleen listatuksi USA:n viranomaisten todettua muita sopimusrikkomuksia. ZTE maksoi viiime vuonna 1 miljardin dollarin lisäsakot ja on tällä hetkellä pois listalta mutta USA harkitsee yhtiön jälleenlistausta, perusteena edelleen aikaisempien sopimusten rikkomukset mm. ylimmän johdon vaihdossa ym. yksityiskohdissa.

Huawei on myös ostanut ja käyttänyt laitteissaan amerikkalaisia komponentteja. BIS on tutkinut pitkään  Huawein kauppoja Iranin kanssa ja sai tarvitsemansa todisteet jälleenvientikiellossa olevan amerikkalaisteknologian viennistä Iraniin viime vuoden lopulla. BIS:n mukaan Huawei on vienyt kymmenen vuoden ajan kiellettyjä tuotteita Iraniin.  Yhtiö on myös harhauttanut mm. HSBC -pankkia järjestelemään maksuliikennettään Iranin kanssa vastoin USA:n sanktioita.

Tutkimukset huipentuivat Huawein perustajan tyttären, Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun dramaattiseen pidätykseen Kanadassa ja tulevaan luovutukseen Yhdysvaltoihin oikeudenkäyntiä varten.

New Yorkin liittovaltion oikeuslaitoksessa on luettu syytökset, 13 erillistä syytekohtaa Huaweita ja sen johtoa vastaan. Pääsyyte on toimiminen salaliitossa yhdessä Iranin, kielletyn ja kauppasaarrossa olleen maan kanssa jonne on toimitettu amerikkalaista teknologiaa sekä organisoitu rahaliikennettä vastoin Yhdysvaltojen Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan Office of Foreign Assets Control:n, OFAC:n valvonnassa olevaa  lakia nimeltään IEEPA, International Emergency Economic Powers Act. Myös salaliitossa toimiminen vastoin OFAC:n valvomaa Iranian Transactions and Sanctions -säännöstöä toi syytteen.

OFAC myös hallinnoi ja ylläpitää omia mustia listojaan joista tärkein on "Specially Designated Nationals and Blocked Persons List" jossa on tuhansia nimiä sisältäen valtioita, hallituksia, yliopistoja, yksityishenkilöitä ym. ym. jotka ovat kiellettyjä tahoja. Joutuminen OFAC:n listalle tietää yleensä pankkitilien sulkemisia maailmanlaajuisesti ym. katastrofaalisia seurauksia.

Johdonmukainen seuraus tapahtumille on siis ollut nyt puheenaiheena oleva Huawein ja sen 68:n tytäryhtiön joutuminen Entity Listalle.  Vienti Huaweille tai sen tytäryhtiöille tarvitsee vientilisenssin ja lisenssiä ei tulla myöntämään.

Listauksen perusteluissa todetaan mm. että "Entity List identifioi tahot joiden uskotaan olleen osallisena, tai edustaa merkittävää riskiä olla osallisena tai tulemaan olemaan osallisena aktivitetteihin jotka ovat vastoin Yhdysvaltojen kansallista turvallisuutta tai ulkopoliittisia intressejä." 

Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä käyttänyt merkittävää valtaa maailmassa listatessaan ulkomaisia osapuolia mustille listoilleen. Tässä mielessä Huawein joutuminen Entity Listalle ei pitäisi olla mikään yllätys,sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Huawein tapauksessa hämmennyksen syy on lähinnä listatun yhtiön koko ja painoarvo.

Ilmeisesti komponenttivalmistajat USA:ssa ovat protestoineet päätöstä vastaan, menettäväthän he erään tärkeimmistä asiakkaistaan. Siksi poikkeuksellinen kolmen kuukauden siirtymäjakso ennen kiellon alkamista.

Miten tiedän asiasta? Olen kirjoittanut aiheesta kirjan (2017), USA:n Vientivalvonta.

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu