EsaHeikkinen Kiihkottomia kannanottoja maailman menosta.

Huawei ja USA:n Vientivalvonta

Koko maailman hämmästellessä kiinalaisen teknologiajätin Huawein joutumista USA:n mustalle listalle ovat listauksen syyt jääneet vähemmälle huomiolle.

Yhdysvaltojen Kauppaministeriön alaisuudessa toimiva virasto, Bureau of Industry and Security (BIS) on perustettu v. 2001 tehtävänään valvoa ja kontrolloida USA:n huipputeknologian vientiä.  Vaikka virasto on suhteellisen nuori, on USA valvonut koko olemassaolonsa ajan teknologian vientiä muihin maihin. Esimerkkinä mainittakoon Nokian puhelinkeskukset joita yhtiö vei 80-luvulla Neuvostoliittoon ja jotka sisälsivät jälleenvientikiellon alaisia amerikkalaisia komponentteja. Yhdysvallat puuttui asiaan ja uhkasi asettaa yhtiön kielletyksi vastaanottajaksi joka olisi tarkoittanut elektroniikan toimialan loppumista. Yhtiö selvisi pälkähästä suostuessaan asentamaan keskuksiin amerikkalaisia salakuuntelu- ja seurantalaitteitta. Lisävarusteilla höystetyt keskukset asennettiin Moskovaan, mm. Kremliin.

BIS ilmoittaa tehtäväkseen "edistää USA:n kansallista turvallisuutta, ulkopolitiikkaa ja taloudellisia päämääriä ylläpitämällä tehokasta viennin ja sopimusten noudattamisen valvontaa ja edistää jatkuvaa USA:n strategista ja teknologista johtajuutta". Virasto ei pelkästään valvo korkean teknologian vientiä vaan myös osallistuu aktiivisesti USA:n ulkopolitiikan tekoon:  "Virasto etsii ja tukee vahvaa ja energistä puolustusteollisuutta joka voi kehittää ja luoda teknologioita jotka mahdollistavat USA:n sotilaallisen ylivertaisuuden ylläpidon".

USA:n vientilainsäädäntö ja -valvonta perustuu Wassenaar Arrangement:n mukaiseen 10 tuoteryhmän pääkategoriointiin sisältäen mm.  ydinmateriaalit, elektroniikan ja  ilma- ja avaruusalusteknologian. Erityisen tarkasti ovat määritelty erilaiset kaksikäyttötuotteet, "dual-use items" johon kuuluu mm. lähes kaikki elektroniikka. Täydellinen listaus löytyy Wassenaar Arrangements'n verkkosivuilta. 

Kaikkien kaksikäyttötuotteiden vientiä valvotaan. Amerikkalaisen viejän on ilmoitettava ostajan nimi sekä varsinainen loppukäyttäjä ja molempien fyysinen kotipaikka. Viejät myös ilmoittavat ostajille jälleenvientikiellosta. Jos joko ostaja tai loppukäyttäjä ovat BIS:n Commerce Country Chart:n, maakohtaisen rajoitusten piirissä myyjän tulee anoa vientilisenssi BIS:ltä. On myös olemassa maita jotka ovat täydellisessä vientikiellossa kuten Iran.

Saavuttaakseen tavoitteensa turvata USA:n kansallista turvallisuutta ja USA:n ulkopoliittisia intressejä BIS ylläpitää ja hallinnoi Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä ei-toivottujen osapuolten listoja jotka ovat nimeltään Unverified List, "Todentamattomien Lista", josta löytyvät todentamattomat loppukäyttäjät sekä Denied Persons List, "Kiellettyjen Henkilöiden Lista" josta taas löytyvät kaikki henkilöt jotka eivät saa olla osallisena vientitapahtumissa USA:sta - sekä amerikkalaiset että ulkomaalaiset. Tärkein ja tuhoisin listaus on Entity List, "Identiteettilista" johon listataan ulkomaalaiset tahot, yksityishenkilöt, yritykset, hallitukset, virkamiehet, organisaatiot kuten yliopistot ym. ym. joiden katsotaan toimineen vastoin Yhdysvaltojen turvllisuutta ja/tai vastoin Yhdysvaltojen ulkopoliittisia intressejä. Listaus tehdään yleeensä ilman ulkomaillla tapahtuvaa tutkintaa sekä ilman listatun osapuolen oman kotimaan viranomaisten tutkintaa ja apua. Listalta löytyy suuri määrä viattomia yrityksiä kuten hyvässä uskossa toimineita huolinta- ja kuljetusliikkeita eri puolilta maailmaa. Entity Listalla on tällä hetkellä n. 1200 nimeä, myöskin suomalaisia.

Entity Listalle joutuminen tarkoittaa sitä että yksikään amerikkalainen yritys, yksityishenkilö, organisaatio tai muu taho ei saa myydä eikä lähettää mitään tuotetta tai palvelua, aineetonta hyödykettä kuten tietokoneohjelmaa tai lisenssejä tms. listatulle osapuolelle. Kielto koskee myös amerikkalaisten yhtiöiden ulkomaisia tytäryhtiöitä. Kansainvälistä kauppaa käyvän listatun yrityksen toiminta vaarantuu lähes välittömästi listauksen myötä sillä amerikkalaiset välittäjäpankit, jotka vastaavat maailman maksuliikenteestä Euroopan  ulkopuolella joutuvat kieltäytymään listatun yrityksen maksujen välittämisestä. Lisäksi kaikki monikansalliset yritykset seuraavat USA:n sanktiolistoja ja esim. monikansalliset rahoitusyhtiöt ja konttorikonetoimittajat lopettavat asiakasuhteen nopeasti.

Vähemmälle huomiolle jäänyt Entity Listalle joutunut yritys on Kiinalainen ZTE Corp, myöskin kiinalainen matkapuhelinvalmistaja. Yhtiö oli menestystarina ja sai maailmalla suuren markkinaosuuden kunnes jäi kiinni puhelinjärjestelmien myynnistä Iranille. Järjestelmät sisälsivät amerikkalaisia, jälleenvientikiellon alaisia komponentteja. Yhtiö joutui listalle v. 2016 mutta sai sovittua asian BIS:n kanssa maksamalla ennätykselliset 1,9 miljardin dollarin sakot. Listaus peruttiin v. 2017. Yhtiö joutui kuitenkin samana vuonna uudelleen listatuksi USA:n viranomaisten todettua muita sopimusrikkomuksia. ZTE maksoi viiime vuonna 1 miljardin dollarin lisäsakot ja on tällä hetkellä pois listalta mutta USA harkitsee yhtiön jälleenlistausta, perusteena edelleen aikaisempien sopimusten rikkomukset mm. ylimmän johdon vaihdossa ym. yksityiskohdissa.

Huawei on myös ostanut ja käyttänyt laitteissaan amerikkalaisia komponentteja. BIS on tutkinut pitkään  Huawein kauppoja Iranin kanssa ja sai tarvitsemansa todisteet jälleenvientikiellossa olevan amerikkalaisteknologian viennistä Iraniin viime vuoden lopulla. BIS:n mukaan Huawei on vienyt kymmenen vuoden ajan kiellettyjä tuotteita Iraniin.  Yhtiö on myös harhauttanut mm. HSBC -pankkia järjestelemään maksuliikennettään Iranin kanssa vastoin USA:n sanktioita.

Tutkimukset huipentuivat Huawein perustajan tyttären, Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun dramaattiseen pidätykseen Kanadassa ja tulevaan luovutukseen Yhdysvaltoihin oikeudenkäyntiä varten.

New Yorkin liittovaltion oikeuslaitoksessa on luettu syytökset, 13 erillistä syytekohtaa Huaweita ja sen johtoa vastaan. Pääsyyte on toimiminen salaliitossa yhdessä Iranin, kielletyn ja kauppasaarrossa olleen maan kanssa jonne on toimitettu amerikkalaista teknologiaa sekä organisoitu rahaliikennettä vastoin Yhdysvaltojen Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan Office of Foreign Assets Control:n, OFAC:n valvonnassa olevaa  lakia nimeltään IEEPA, International Emergency Economic Powers Act. Myös salaliitossa toimiminen vastoin OFAC:n valvomaa Iranian Transactions and Sanctions -säännöstöä toi syytteen.

OFAC myös hallinnoi ja ylläpitää omia mustia listojaan joista tärkein on "Specially Designated Nationals and Blocked Persons List" jossa on tuhansia nimiä sisältäen valtioita, hallituksia, yliopistoja, yksityishenkilöitä ym. ym. jotka ovat kiellettyjä tahoja. Joutuminen OFAC:n listalle tietää yleensä pankkitilien sulkemisia maailmanlaajuisesti ym. katastrofaalisia seurauksia.

Johdonmukainen seuraus tapahtumille on siis ollut nyt puheenaiheena oleva Huawein ja sen 68:n tytäryhtiön joutuminen Entity Listalle.  Vienti Huaweille tai sen tytäryhtiöille tarvitsee vientilisenssin ja lisenssiä ei tulla myöntämään.

Listauksen perusteluissa todetaan mm. että "Entity List identifioi tahot joiden uskotaan olleen osallisena, tai edustaa merkittävää riskiä olla osallisena tai tulemaan olemaan osallisena aktivitetteihin jotka ovat vastoin Yhdysvaltojen kansallista turvallisuutta tai ulkopoliittisia intressejä." 

Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä käyttänyt merkittävää valtaa maailmassa listatessaan ulkomaisia osapuolia mustille listoilleen. Tässä mielessä Huawein joutuminen Entity Listalle ei pitäisi olla mikään yllätys,sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Huawein tapauksessa hämmennyksen syy on lähinnä listatun yhtiön koko ja painoarvo.

Ilmeisesti komponenttivalmistajat USA:ssa ovat protestoineet päätöstä vastaan, menettäväthän he erään tärkeimmistä asiakkaistaan. Siksi poikkeuksellinen kolmen kuukauden siirtymäjakso ennen kiellon alkamista.

Miten tiedän asiasta? Olen kirjoittanut aiheesta kirjan (2017), USA:n Vientivalvonta.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Mielenkiintoinen ja valaiseva artikkeli.
Paljon kysymyksiä jää silti ilmaan.
Perustava kysymys nähdäkseni, ainakin omaksumastani legaliteettinäkökulmasta, on se, millä perusteilla, intresseillä ja laillisilla oikeuksilla Trump on yksin päättänyt tästä asiasta. Asia koskee satoja tuhansia ihmisiä, ehkäpä miljoonia, siinä ratkaisun collaborate damages -kohteita (uhreja) on viljalti. Asiassa ei ole suoritettu ainakaan julkisuudessa olevien tavallisesti epäluotettavien tietojen mukaan todellista akutorisoitua tutkimusta, kuulemista, saati tuomiota. Supervallan pomolla on supervallan pomon valta, jonka saamme toistaiseksi vapaasti haastaa.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kiitos. Kysymys legaliteettinäkökulmasta on hyvä. USA:n osalta Kongressi on myöntänyt jo vuosikymmeniä sitten Presidentille erityisvaltuudet julistaa kansallinen hätätila Presidentin intuition pohjalta - kun hän kokee Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden tai ulkopoliittisten intressien vaarantuvan.

9/11 tapahtumat muuttivat Yhdysvaltoja. Mustista listoista tuli entistä selvemmin ulko- ja kauppapolitiikan aseita joita ovat käyttäneet Presidentit Bush nuoremmasta alkaen hän, Obama ja nyt Trump.

Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö suhteessa muuhun maailmaan on erityisen itsekästä kuten tässäkin asiassa näemme. Ulkolainen taho joutuu Entity Listalle yleensä ilman asianmukaista tutkintaa pelkkänä ilmoitusluontoisena asiana. Ulkomaista tahoa ei yleensä syytetä mistään eli oikeuksiaan ei voi mennä peräämään haastamatta itse Yhdysvaltoja, siis valtiota oikeuteen.

Vientirikkomuksissa syytettynä on yleensä amerikkalainen viejä tai joku väliyhtiö, ostaja USA:ssa joka tuomitaan ja kaikki ulkomaiset nimet joita löytyy sähköposteista ym. kirjeenvaihdosta listataan automaattisesti. Kiinalaiset puhelinvalmistajat ovat poikkeus säännöstä, ovathan ne itse syytettyjen penkillä.

Muun maailman käydessä vapaakauppaneuvotteluja USA:n kanssa pitäisi ehdottomasti asettaa neuvottelujen ehdoksi nykyisen "Blacklisting" -käytännön poistaminen. Listattu yritys ei yleensä saa apua mistään, ei edes oman maan viranomaisilta. Mitä he voisivatkaan tehdä?

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

Eiköhän monet jenkin oman suur kansainväliset yritykset huomaavat ns. E-lista ei ole heidän etujen mukaista.

Globaalin tuotantoketjuun sörkkiminen tietää huonoja aikoja kaikille! Trump neuvoantajineen voittaavat, mutta muut häviävät.

ZTE ja Huawei tapaukset on hyvää opestusta meille kaikille!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sallittaneen tämä, em. teoksen esittelyteksti, aika selkeä:

"Maailman mahtavimman valtion viranomaiset eivät tunne armoa listatessaan ulkomaisia yrityksiä mustille listoilleen ilman asianmukaista tutkintaa. Tässä opaskirjassa perehdytään vientiä valvoviin viranomaisiin, vientisäännöksiin ja -valvontaan sekä erilaisiin listauksiin. Opas on tarpeellinen jokaiselle, joka on Yhdysvaltojen kaupan kanssa tekemisissä.Logistiikka-ala on erityisesti huomioitu - miten voi ennaltaehkäistä ja suojautua."

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Tuossa on paljon puhuvia sanamuotoja, jotka kuvaavat USA:n suhtautumista muuhun maailmaan:

"edistää jatkuvaa USA:n strategista ja teknologista johtajuutta"

"USA:n sotilaallisen ylivertaisuuden ylläpito"

USA valvoo koko maailmaa, ja pyrkii kampittamaan kumoon minkä tahansa yrityksen joka uhkaa USA:n ylivertaisuutta tai sitä tukevia talouspakote-kampanjoita. Globaalilla laillisuudella tai demokraattisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

" sanction, regime change, military option, threat" jne. Näitä sanoja jos vähänkin on katsonut tai luenut uutisia valkoisen talon porukoiden suusta. Minkälaista rauhaa sanomaa he tuovat!

Kuten Jimmy Carter totesi Trumpille USAsta puhelinkeskustelussa- “the most warlike nation in the history of the world,”

https://www.google.com/amp/s/www.telesurenglish.ne...

Johan Vincent Galtung on norjalainen sosiologi ja rauhan- ja konfliktintutkimuksen keskeinen perustaja totesi "US empire will fall by 2020 and become a dictatorship!"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Huawei alkaa länsimaissakin olla yksi yleisimmistä älypuhelmista. Tuon USA:n sanktioinnin myötä myöskään Google ei enää voi tukea sitä ohjelmapäivityksillään. Eikä moni muukaan avainasemassa oleva äppitoimittaja.

Tämä on valtava isku Huaweille ja niille kuluttajille, jotka ovat Huawein hankkineet. Jos sanktiota ei peruuteta Huawein myynti romahtaa maailmalla. Kuka tänä päivänä Suomessakaan enää ostaa Huaweita moisen giljotiiniuhan vallitessa?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Hikvision näyttää olevan Trumpin seuraava kohde.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Tämänpäiväinen Kauppalehti kertoo että Brittiläinen Arm lopettaa yhteistyön Huawein kanssa. Arm on toimittanut ja lisensioinut suorittimia ja järjestelmäpiirejä joita käyttävät kaikki matkapuhelinvalmistajat.
Vaikka Arm on Brittiläinen joutuu sekin noudattamaan USA:n hallinnon asettamaa vientikieltoa. Jos Arm jatkaisi toimituksiaan voisi se itsekin päätyä ko. Entity Listalle joka taas tietäisi loppua liiketoimille.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mene ja tiedä, voisiko Huawei yritysostoilla parantaa tilannettaan. Esimerkiksi prosessorien lisensoija Arm Holdings on pienehkö yritys Huaweihin verrattuna. Osake-enemmistö on japanilaisella SoftBankilla.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Huawein mahdolliset yritysostot tuhoaisivat ostettujen yritysten liiketoiminnan ja liiketoiminta-ympäristön. Emoyhtiön lisäksi kaikki Huawein tytäryhtiöt listattiin joten kaikki tulevatkin tytäryhtiöt tullaan listaamaan.

En tunne Huawein omistusrakennetta mutta mikäli osake-enemmistö on edelleen perustajan ja hänen perheensä hallussa listausuhka koskee myös tulevaisuuden perustettavia yhtiöitä. Yhdysvallat katsoo uusien yhtiöiden perustamisen olevan tarkoituksellista sanktioiden kiertämistä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minun lähtökohtani oli tämä uutisointi:
https://yle.fi/uutiset/3-10797216

Eli jos prosessoreita (lisenssejä) ei saa yritykseltä, niin ostamalla koko yrityksen saa. Jos taas Huawei jää ilman prosessoreita, niin silloinhan se on good by koko firma. Huawei ei tarvitse prosessoreihinsa sitten enää ketjussa seuraavaa hankkijaa, koska se itse valmistaa prosessorit ARMin lissenssillä.

ARMin prosessorit taas ovat varsin avainasemassa. Melkein niin, että vain Huawei saisi sitten valmistettua toimivia android-tyyppisiä luureja, jos Huawein tytäryhtiön tuotteet olisivat muilta kiellettyjä. Nythän Huaweilla on jo oma käyttis kehitysvaiheessa, eli Googlen Android-rajoitukset eivät olisi pitkään haittana teknisenä haittana. Ekosysteemi jäisi silti ongelmaksi, paitsi jos Huawei olisi ARMinsa kanssa ainoa kännykkävalmistaja.

Pähkäilen siis tässä, mitä vaihtoehtoja Kiinalla/Huaweilla olisi periä voitto tässä kauppasodassa. Nyt jokatapauksessa näyttää huonolta Huawein kannalta.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen Vastaus kommenttiin #17

Ymmärrän ajatuksen ostaa prosessoreita valmistava yritys jolloin tavarantoimitukset olisivat turvattuja. Listaus kuitenkin tuhoaa ostetun yrityksen kansainväliset toiminnot ja kaikki kv-kaupassa mukana olevat alihankkijat, sopimuskumppanit ym. sidosryhmätoimijat ovat pakotettuja katkaisemaan liikesuhteensa listattuun yritykseen. Mitä ARM:stä jäisi jäljelle, mistä se ostaa raaka-aineensa, työkalunsa ja laboratorio-osaamisensa? Kuka suostuu myymään kopio- ja tietokoneita? Miten se voisi maksaa ulkomaisille tavaran ja palveluiden toimittajille?

Ongelma ei ole pelkästään tuo Entity List. Monikansallisilla yrityksillä on käytössään reaaliaikainen seuranta BIS:n ja OFAC:n yhdessä julkaisemaan "Consolidated Screening List" -nimellä tunnettuun, myöskin terroristilistana tunnettuun listaukseen. Jos joku asiakas tai alihankkija ilmestyy listalle yritys katkaisee välinsä listattuun osapuoleen, syynä Force Majeure.

En näe Huawein mahdollisuuksia selviytyä ilman hallituksensa neuvottelutaitoja kovinkaan hyvinä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #18

Vailla täyttä ymmärrystähän minä tästä asiasta kommentoin, mutta en sentään ole ollut täysin pihalla ARMin tärkeydestä:
https://www.wired.com/story/huawei-loses-arm-chip-...

Kun kyse on sodasta, ARMin valtaaminen halvaannuttaisi ison osan Huawein kilpailijoistakin. Huaweillahan on alihankkijat nykyiselle HiSilicon-prosessoriperheelleen eikä missään näy tietoa, että tämä tuotantoketju olisi vaarassa USA:n taholta. Kyse on Huaweilla "vain" ARMin lisennseistä.

Hallitustenväliset neuvottelut vaikuttavat uskottavalta ratkaisutavalta.

Myöhempi lisäys: näyttääpä Usarikin uutisoivan:
https://www.uusisuomi.fi/raha/280887-asiantuntija-...

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

Toivon monet kiinalaisyritykset pääsevät sen listalle! Toivotan että muut näkisivät mitä kävikään, jos uhmaat jenkkin mahtavuuden , ja jos eivät totelisi heidän käskyjään.

Jos kerran jennki pystyy antaa sanktioita venäjälle, taloudelliset painostukset toiseksi suurinta taloudelle ja uhkailee & määräilee tärkeitä liittolaisiaan, niin kuvittelkaa mitä käy pienemmille maille, joilla ei ole taloudellista että sotilaallista voimaa. Pommitetaan maantasalle, jos hallituskunta ei miellyttää heitä.

Nyt jos koskaan on korkea aika päästä irti riippuvuudesta sotaisasta, agressiivisesta ja narsisista maailmanpoliisista!

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Huawein ainoa mahdollisuus selviytyä on saada USA:n ja Kiinan ylin johto sopimaan asia. Tämä tuskin toteutuu koska tuolloin Yhdysvallat myöntäisi suoraan että BIS:iä ja sen Entity Listaa käytetään ajamaan Yhdysvaltojen kaupallisia etuja maailmassa eikä huolehtimaan USA:n kansallisesta turvallisuudesta.

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

Jos kukaan ei tiedä mitä tarkoitusperää e-listaa olemassa olo on, niin nyt tiedetään.

Eikä Trumpin hallinto häpeissän tarvitaessa käyttää sitä. Ei heille ongelmaa ole.

Mitä tulee globaalin tuotantoketjuun ja Kiinan ja USAn välisen suhde, niin valitettavasti Trump on tehnyt peruuttamattomia liikeitä. Tuleeko maailmaakauppaa enää samanlaista tän jälkeen. Jää nähtäväksi.

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

Pelkään pahoin siitä, että tästä kauppasodasta vielä pahennee.

Kiinassa tällä hetkellä on suurin keskiluokaa, jotka kuluttavat rahoja amerikkalaisiin tuotteisiin. Kuten GM myy enenmmän autoja Kiinassa kuin jenkkilässä ja Startbuck on enemmän asiakkaita Kiinassa kuin missään.

Tarvittaessa Kiina ilmoittaa omasta ns. National security ja poistaa yksittellen jenkkin firmaa maasta. Se vaikuttaa suuryritykset suhtautuminen Trumpiin hallintoon. En tie miten Trump suhtaudu tästä.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Tämän aamun uutiset kertovat Panasonicin lopettavan yhteistyön Huawein kanssa. Kaikki tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit tulevat kaikkoamaan koska Yhdysvaltojen toimet uhkaavat myös niitä.

Suomalaiset tiedotusvälineet näyttävät olevan edelleen hukassa Huawein ahdingon syistä. Ne uutisoivat Yhdysvaltojen toimien johtuvan vakoiluepäilyistä ja kauppasodasta. Nämä varmasti ovatkin osasyitä mutta toissijaisia sellaisia.

Listauksessa eli vientikiellossa on kyse on Yhdysvaltojen lakien, vientisäännösten ja Iranin sanktioiden rikkomisesta ja Huawei joutuu vastaamaan syytteisiin Yhdysvaltalaisessa oikeudessa. Syytteet tulevat johtamaan tuomioihin ja miljardien dollarien sakkoihin.

Hannu Rainesto

Niin, tämä on tätä kapitalismia ja pahemmaksi muuttuu. USA:n toimet ovat rikollisia, mutta niinhän vallan toimet yleensä sitä ovat.
Parasta mitä voimme tehdä on laittaa USA:n tuotteet boikottiin, mutta vain harva meistä älyää tehdä mitään. Boikotit puree, kuten lakot, ne lamauttavat laajalti kaiken toiminnan, joten parempi olisi USA:n olla niitä laittamatta. Tämä kalahtaa USA:n oman nilkkaan ja sitä kovemmin ja pikemmin, mitä useampi meistä omaa rohkeutta!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset